Åarjelsaemien gïele

Buerie båeteme Navet:se, daaletje laavkomegåetie Upmejen jarngesne. Mijjieh laavkomem,
svihtjedimmiem jïh dååjresh gaajhkide faalebe – gaajhkh biejjieh jaepesne.

Laavkomegåetie gaajhkide

Navet:sne gååvnesieh gellie ovmessie bassengh jïh lustes darjomh dovne maanide jïh geervide. Daesnie akte 50-meterebassenge gusnie sijjie dovne laavkodh jïh svihtjedidh. Dååjreselaavkomisnie datne gaavnh gellie gieltegs attraksjovnh, gaskem jeatjebh göökte guhkies tjaetsiegïerestallemh. Mijjen aaj beapmoesijjieh jïh bovre.

Navet:sne saavredh

Mijjieh gellie ovmessie saavremedarjomh faalebe ovmessie daltesinie. Daesnie datne maahtah gaskem jeatjebh pryövedh tjaetsiesaavremem, yogam jïh vaarremesaavremem. Daesnie maam akt gaajhkide!

Voejemeskuvle

Maahta voejedh lea dan vihkeles maahtoe mestie abpe jielede aavode. Navet:sne mijjieh voejemeskuvlem faalebe dovne maanide jïh geervide. Voejemeskuvlesne mijjen bïhkedæjjah dååjrehtimmine jïh dah dåehkieh eejnegen onne guktie gaajhkh gïeh meatan dåarjoem åadtjoeh maam daarpesjieh.

Sjïehteladteme

Navet galka sijjiem gaajhkide årrodh. Laavkomegåetie lea dan gaavhtan hammoedamme dutnjien svihtjemeheaptojne. Dïhte gååvnese gaskem jeatjebh ovmessie viehkiedïrregh mejtie maahtah nåhtadidh. Bïeljelh resepsjovnem jïh datne åadtjoeh vielie bïevnesh jallh lohkh vielie sveerjengïelesne jallh englaanten gïelesne.

Gaahpan

Navet lea gaahpan fïerhten biejjien jaepesne.

Daamhtaj gaahpan:

Måanta – bearjadahke

6-22

Laavvadahke – aejlege

8-21

Maahtah jeatjah tïjje gaahpan årrodh, vuesiehtimmien gaavhtan gosse hïeljebiejjieh.

Åesieh

Vuejnieh mijjien åesieh sveerjengïelesne jallh englaanten gïelesne.

Hijven dam ussjedh gosse guessine båatah

  • Mujhtieh datne goh geerve eejnegen dïedtem åtnah maanah geehtedh mejtie datnem dåerede.

  • Maanah gïeh sijhtieh laavkodh geerve almetje sïelskine bielelen tjuerieh nööremes 12 jaepien båeries jïh maehtieh voejedh. “Geerve almetje sïelskine” lea geerve almetje nööremes 18 jaepien båeries, maahta voejedh jïh voejemevaarjoeh gåårvedamme.

  • Aellieh roehth laavkomegåetesne, dïhte lea vihkeles – datne maahtah njahpedidh jïh slæjraridh.

  • Krööhkesth dah skilth laavkomegåetesne.

  • Datne skåapem elektrovneles leessh gïetebaantine maam åadtjoeh löönedh gosse leahpam maaksah. Datne ih daarpesjh laesiem buektedh. Mujhtieh dïhte dov dïedtem dov tjåenide.

  • Navet lea kontantbeetnegapth.

Stratjkh åvteli laavkodh

Dïhte lea vihkeles eejnegen eensilaakan stratjkedh, laavkomevaarjohts, åvteli laavkodh. Mujhtieh aaj ih åadtjoeh sisvaarjoeh utnedh laavkomevaarjoej sisnjelen. Dïhte dan gaavhtan mijjieh galkebe tjaetsiem raajnes utnedh jïh hijven dååjresem gaajhkide guesside skaepiedibie.

Mijjieh vaajtelibie dutnjien murries dååjresem!